Oli upeaa lukea suomi.fi -sivuilta osuutta “Tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen”. Se on kattava, rauhallinen, mutta (käsittääkseni) myös osin huolestunut sivusto, joka käy läpi tekoälyn perusideat, lainsäädännön tilaa sekä ennen kaikkea sitä, mitä yritysten tulee huomioida hyödyntäessään tekoälyä. Poimin sivuilta alle kohtia, jotka jäivät mieleen, mutta jos vain aikaa riittää, kannattaa nuo sivut käydä läpi kokonaisuudessaan.
Suuret kielimallit – hyötyjä, mutta …
“Suurten kielimallien chat-sovelluksilla on selviä hyötyjä, lähinnä tiedon hankkimisen, ihmisen tuottaman tekstin muotoilun, “ideasta luonnostekstiksi” -työstämisen ja vastaavien toimintojen puitteissa. Uusimmat mallit kykenevät myös kirjoittamaan koodia, tekemään jonkin verran itsenäistä päättelyä ja noutamaan ajantasaista tietoa opetusaineistonsa ulkopuolelta internetistä.”
“Vastuullisen käytön kannalta näiden sovellusten tiedossa jo pitempään olleet riskit liittyvät virheelliseen, puutteelliseen tai vinoutuneeseen tietoon. Lähdekritiikki ja kyky kriittiseen lukemiseen ovat tässä erittäin tärkeitä käyttäjälle. Uusin tutkimustieto viittaa myös mahdolliseen kognitiiviseen heikkenemiseen näiden sovellusten myötä. Oma ajattelu ja aktiivinen tiedon arviointi saattaa korvautua kritiikittömällä kielimallien tuotosten käytöllä.”
Tekoälymössön leviäminen
“Kun yhä useampi sisältö internetissä on tekoälyn tuottamaa ja kun generatiiviset tekoälyjärjestelmät koulutetaan enimmäkseen verkkosisällöllä, on vaarana, että tulevaisuudessa internet tulvii toistuvaa, arvotonta ”tekoälymössöä” (AI sludge): loputtomasti tekoälyn tuottamia kopioita aiempien tekoälyn tuottamien aineistojen kopioiden kopioiden kopioista, jotka itse perustuvat alkuperäisiin, ihmisten luomiin teoksiin, jotka on syötetty tekoälylle harjoitusdatana.”
“Koska tekoälyllä generoitua sisältöä voidaan tuottaa nopeasti, halvalla ja laajamittaisesti, ja usein sitä tuotetaankin, riski on hyvin todellinen. Toteutuessaan se johtaisi itse internetin merkittävään heikkenemiseen – synkkä visio, kun otetaan huomioon internetin äärimmäisen tärkeä rooli jokapäiväisessä elämässä.”
Suomen nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista päätöksentekoa koneoppivilla järjestelmillä
“Automaattisen verotuksen kaltaisessa tapauksessa syy-seuraussuhde on osoitettavissa. Henkilö on ansainnut tietyn euromäärän tietyistä kohteista tiettynä aikana, ja veropäätös lasketaan suoraan Verohallinnon sääntöjen perusteella.”
“Tekoälyn logiikka taas perustuu mutkikkaisiin tilastollisiin todennäköisyyksiin, mikä tekee selkeän syy-seuraussuhteen toteamisen vaikeaksi. Jos kyseessä on vielä oppiva algoritminen järjestelmä, joka voi mukauttaa toimintaansa syötteiden mukaan, haaste on melko mahdoton.”
“Siksi Suomen voimassa oleva lainsäädäntö automaattisesta päätöksenteosta ei koske oppivia järjestelmiä – eli käytännössä tekoälyä – lainkaan. Koneoppivia järjestelmiä voidaan käyttää työn tukena, myös hallinnossa, mutta ei päätöksenteossa ainakaan toistaiseksi.”
Oma kommentti: Erityisesti tämä osuus oli ilo lukea sivustolta. 👍😊
EU:n tekoälyasetus asettaa vaatimuksia korkean riskin järjestelmille
“Euroopan unionin tekoälyasetus (AI Act) ei kokonaan kiellä, mutta rajoittaa merkittävästi koneoppimisjärjestelmien käyttämistä päätöksentekoon EU-maiden hallinnoissa. Korkean riskin tekoälyjärjestelmiin luokitellaan esimerkiksi koulutukseen, terveyteen ja hyvinvointiin, työelämään, etuuksiin ja liikenteeseen liittyvät sovellukset – eli käytännössä lähes koko julkisten palvelujen kenttä.”
“Korkean riskin järjestelmissä tulee olla:
- riittävät riskinarviointi- ja riskienvähentämisjärjestelmät
- järjestelmää tukevien tietoaineistojen korkea laatu
- toiminnan kirjaaminen tulosten jäljitettävyyden varmistamiseksi
- selkeät ja riittävät tiedot käyttäjälle
- asianmukaiset ihmisen valvontatoimenpiteet
- korkea kestävyys, turvallisuus ja tarkkuus
- yksityiskohtainen dokumentaatio, joka sisältää kaikki tiedot järjestelmästä, jotta viranomaiset voivat arvioida asetuksen noudattamista.”
Älä venytä lakia vaan muuta sitä
“Etenkin maailmalla digijätit venyttävät ja koettelevat kansallisten ja kansainvälisten lakien rajoja tietoisesti. Julkinen sektori ei voi tehdä niin.”
“Myös Suomessa digikehittäjät voivat kokea turhautumista sääntelyn rajoituksista tai vaikeaselkoisuudesta. Jos koemme, että voimassa oleva sääntely rajoittaa tai estää haluamaamme kehitystä, on pyrittävä vaikuttamaan sääntelyyn ennakoivasti, olemassa olevia menettelyjä noudattaen.”
Vastuut pirstoutuvat …
“Tekoälyjärjestelmiä suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää aina monia toimijoita. Haitta- ja vahinkotilanteissa oikaisu- ja korvausvastuun määrittäminen voi olla äärimmäisen hankalaa. Tämä johtuu siitä, että juurisyy voi olla yhtä hyvin opetusdatan vinoumissa, datan valinnan virhearvioissa tai algoritmin parametreissa.”
Organisoi eettinen toimintatapa … ja huomio ympäristö
“Generatiivisen tekoälyn arkipäiväistynyt, määriltään valtavaksi kasvanut käyttö on viime vuosina luonut uuden tason tekoälyn käytön energiavaatimuksille. Massachusetts Institute of Technologyn julkaiseman MIT Technological Review -lehden mukaan generatiivisen tekoälyn energian nälkä on huomattava suurten jatkuvien käyttömäärien takia. Esimerkiksi tehokkaalla tekoälymallilla, vaikkapa Stable Diffusionilla, kuvan luominen voi vaatia yhtä paljon energiaa kuin älypuhelimen lataaminen tyhjästä akusta täyteen lataukseen. Toisaalta pelkän tekstin generointi vaatii vain pienen murto-osan energiaa kuvien luomiseen verrattuna. Vastuullinen toimija siis miettii hetken, kannattaako jokaisesta hassusta ideasta tuottaa kuvia tekoälyn avulla.”
Yhteenveto matkakertomuksen osista löytyy tästä ja muut osat tähän mennessä ovat:
- Osa 1: Kokemukseni tekoälystä tähän mennessä
- Osa 2: Kielimallin kouluttaminen
- Osa 3: Miksi tutkin tekoälyn riskejä
- Osa 4: Mikä on OpenClaw, joka teki oman Facebookin
- Osa 6: Romahduttaako tekoäly SaaS-hinnoittelun
- Osa 7: Rauhoittuuko tekoälyn kehitysvauhti
Kerään linkit näihin blogikirjoituksiini sivulle “Mitä tekoäly on“.
0 Comments