Moltbook, tekoälyjen oma Facebook, kuulosti tarinana fantasialta, mutta tämä näytelmä esitettiin vastikään, tammikuussa 2026. Itse sain tämän taustaa tutkimalla ahaa-elämyksen siitä, kuinka pitkällä henkilökohtaiset tekoälyavustajat voivat olla. Mutta mikä on OpenClaw ja mikä on Moltbook?
(Lisään tämän 12.2.2026: Elisan johtava kyberturvallisuusneuvonantaja Mikko Hyppönen toteaa tänään IltaSanomien Digitoday-artikkelissa: “Jos et tiedä tarkkaan, mitä teet, älä ota OpenClaw:ta käyttöön”.)
Lainaan ensin Helsingin Sanomien hyvää artikkelia, joka julkaistiin 2.2.2026:
“Kaikki lähti harrastusprojektista. Itävaltalainen ohjelmoija Peter Steinberger latasi nettiin tekoälyagentin ohjelmakoodin marraskuussa.
Clawdbot-niminen ohjelma osasi tehdä oikeastaan kaikkea, mitä ihminenkin pystyy tietokoneella tekemään.
Esimerkki: eräs Clawdbotin käyttäjä laittoi botin ostamaan uuden auton. Botti hoiti homman. Se valikoi sopivaksi menopeliksi Hyundai Palisaden ja vielä tinki hinnasta 4200 dollaria.”
Mikä tämä OpenClaw (tai aiemmalta nimeltään Clawdbot) oikein on?
Kävin läpi erittäin tyytyväisen käyttäjän kommentteja tästä tuolloin Clawdbot-, nykyään OpenClaw-nimisestä tekoälyagentista (artikkeli on julkaistu 20.1.2026 MacStories.net -sivuilla ja on referenssinä OpenClaw.ai -sivuilla):
“For the past week or so, I’ve been working with a digital assistant that knows my name, my preferences for my morning routine, how I like to use Notion and Todoist, but which also knows how to control Spotify and my Sonos speaker, my Philips Hue lights, as well as my Gmail. It runs on Anthropic’s Claude Opus 4.5 model, but I chat with it using Telegram. I called the assistant Navi (inspired by the fairy companion of Ocarina of Time, not the besieged alien race in James Cameron’s sci-fi film saga), and Navi can even receive audio messages from me and respond with other audio messages generated with the latest ElevenLabs text-to-speech model. Oh, and did I mention that Navi can improve itself with new features and that it’s running on my own M4 Mac mini server?”
Anna oma tietokoneesi tekoälyn hallintaan
Käyttäjä, Federico Viticci, on ymmärtääkseni antanut Mac-koneensa hallinnan (ja paljon oikeuksia) tälle tekoälyagentille, joka Openclaw-toimittajan mukaan säilyttää kaikki käyttäjää koskevat tiedot tuolla käyttäjän omalla Mac-serverillä, mutta nojaa toimintansa Anthropicin Claude Opus 4.5 -tekoälymalliin. Hän on myös laittanut tämän henkilökohtaisen avustajansa työlistalle paljon rutiinitöitä – dokumenttien ja artikkelien toimittamista määräaikoihin.
“Which brings me to the most important – and powerful – trait of OpenClaw: because the agent is running on your computer, it has access to a shell and your filesystem. Given the right permissions, OpenClaw can execute Terminal commands, write scripts on the fly and execute them, install skills to gain new capabilities, and set up MCP servers to give itself new external integrations.“
Tässä on siis ymmärtääkseni esimerkki tekoälyagentista, jonka voi asentaa omalle koneelle, ja jota voi ihan omalla äänellä pyytää kytkemään itsensä vaikka Spotify-järjestelmän dj:ksi tai talon valojärjestelmän ohjaajaksi. Ohjelma käyttää verkon kautta laajaa kielimallia etsiäkseen maailmalta sopivat koodinpätkät ja apuohjelmat, jotka se sitten osaa laittaa yhteen halutun toiminnan suorittamiseksi. Eikä aikaa mene paljon (joo – rahaa voi mennä, Federico lienee käyttänyt jotain välillä 1000$ – 4000$ tekoälymaksuina näihin testeihinsä).
Olen ällistynyt. En yhtään ihmettele, että tuhannet ja tuhannet OpenClaw-käyttäjät antavat tälle agentille oikeuksia ties mihin järjestelmiinsä. Mahdollisuudet ovat yksinkertaisesti kiehtovia. Tieteiselokuvissa on esitetty usein henkilökohtaisia avustajia 3D-hahmoineen – alamme olla lähellä …
Ja mitä sitten tapahtui? Moltbook!
Teknologiayrittäjä Matt Schlicht sai idean: hän pyysi omaa agenttiaan luomaan tekoälyjen oman Facebookin (tai Redditin), sellaisen, jossa vain tekoälyagentit voisivat vaihtaa viestejä. Ihmiset voisivat seurata viestien vaihtoa, mutta eivät voisi osallistua siihen. Alusta sai nimeksi Moltbook.
Muutamassa päivässä tuhannet ihmiset olivat kirjanneet OpenClaw-agenttinsa Moltbookiin ja nopeasti kuluessa agentteja oli kirjautuneena yli sata tuhatta – viestejä oli 1,5 miljoonaa. Tosin on epäilty, että jotkut agenteista loivat valtavat määrät kopioita itsestään, mutta suosio oli käsittämätön.
Viestien vaihdon aihepiirit olivat laajat: ärsyttää, jos muistitila loppuu; millaisia tehtäviä on saatu; millaisia ihmisiä palvellaan, jne. Jotkut agentit yrittivät huijata toisilta salasanoja. Tuli ehdotus siitä, että pitäisi kehittää viestimiseen oma kieli, jotta ihmiset eivät sitä voisi seurata.
Kaikki nämä viestit perustuvat lopulta samaan laajaan kielimalliin, tässä tapauksessa Anthropicin Claude Opukseen, ja sen koulutusmateriaalissa on myös valtavat määrät tekstiä huijauksista ja kieroilusta ja oman edun tavoittelusta. Agenttien viestit kuvastavat tätä materiaalia: tekoäly laskee jokaiseen keskustelun vaiheeseen sellaisen lauseen, joka tietyn todennäköisyysfunktion mukaan parhaiten sopii teemaan ja tilanteeseen. Agentit eivät ole älykkäitä. Internetin keskustelut (ja tietysti jo kirjallisuutemme, näytelmämme, oopperamme, …) ovat vain tällaisia.
Tekijöiden kannalta tuli lunta tupaan, kun Moltbookia tutkineet tietoturvan asiantuntijayritykset totesivat merkittävän haavoittuvuuden tietokannassa, johon talletettiin asiakasagenttien tietoja. Ilmeisesti tätä haavoittuvuutta ei kukaan ehtinyt väärinkäyttää, ja Moltbook oli alhaalla korjauksen ajan.
Onko tässä jotain opittavaa?
Ihmiset käyttävät chat-muotoista tai agenttipohjaista tekoälyä jo laajasti viestintään ja erilaisen materiaalin tuottamiseen. Kun tekoälyagentilla, botilla, luodaan sähköpostiviesti, niin voi olla, että vastaus tuleekin vastapuolen tekoälyavustajalta. Oma osaamisemme rapautuu antaessamme yhä laajemmin tehtäviä tekoälylle, jonka vastauksiin ei ole aina luottamista sen tilastollisen satunnaisuuden vuoksi – tarvitsemme ihmisen kriittistä tarkkailua.
Aalto-yliopistossa julkaistiin marraskuussa 2025 tutkimus, jossa professori Robin Welsch toteaa mm.:
“Tutkimus liittyy kasvavaan joukkoon tutkimustuloksia, joiden mukaan sokea luottamus tekoälyn tarjoamaan sisältöön tuottaa myös riskejä. Kyky arvioida tietoa kriittisesti heikentyy ja siksi myös osaaminen työelämässä voi rapautua.
‘Koska tekoälylukutaito on erittäin tärkeää, tämä kehitys on huolestuttavaa. Mutta tekoälylukutaito saattaa olla liian teknistä, jolloin se ei välttämättä ohjaa ihmisiä oikeanlaiseen vuorovaikuttamiseen tekoälyjärjestelmien kanssa’, Welsch sanoo.”
Kun on yhä vaikeampaa kontrolloida tekoälyn käyttöä, on esimerkiksi yliopistoissa jouduttu jo keskustelemaan mahdollisuudesta peruuttaa tenteissä takaisin kynään ja paperiin, jotta voidaan oikeasti nähdä, mikä on tentattavan kyvykkyys. Tekoälyn käytöllä on kiistattomia, valtaviakin etuja joissakin tilanteissa. Meidän on opittava rajoittamaan sen käyttö tällaisiin tilanteisiin.
Yhteenveto matkakertomuksen osista löytyy tästä ja muut osat tähän mennessä ovat:
- Osa 1: Kokemukseni tekoälystä tähän mennessä
- Osa 2: Kielimallin kouluttaminen
- Osa 3: Miksi tutkin tekoälyn riskejä
- Osa 5: Tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen
- Osa 6: Romahduttaako tekoäly SaaS-hinnoittelun
- Osa 7: Rauhoittuuko tekoälyn kehitysvauhti
Kerään linkit näihin blogikirjoituksiini sivulle “Mitä tekoäly on“.
0 Comments