Vuoden 2025 uudet versiot laajoista kielimalleista ovat syystäkin olleet esillä vahvasti mediassa – vaikutukset olivat nähtävissä normikäyttäjällekin. Vuosi 2026 näyttäisi alkavan yhtä vauhdikkaasti, ainakin Moltbookin, tekoälyagenttien oman Facebookin, perusteella. Joten kun uudet versiot OpenAI:n ja Anthropicin koodaavista agenteista julkistettiin 5.2.2026, odotin taas jotain isoa. Otsikoissa näkyikin jo tietoa siitä, että koodausagentteja olisi käytetty vahvasti uusien versioiden rakentamisessa. Mutta kun luen nyt (ainakin omasta mielestäni osaavan tuntuisen) Nathan Lambertin arvioita uusista versioista, tulee mieleen kysymys: Rauhoittuuko tekoälyn kehitysvauhti?
Muutoksen vauhti 2023-2025 on ollut iso
Nathan Lambert valikoitui postaukseni pohjaksi sattumalta, joten en ole varma arvioni luotettavuudesta. Hän on kirjoittanut kirjan tekoälyn oppimisprosessista (RLHF) ja teksti tuntuu osaavalta – mutta tälle tasolle jääkin sitten maallikon lähdekritiikki. Savolaisittain vastuu siirtyy lukijalle. Lambert toteaa, että kun aikanaan OpenAI:n GPT-4 (vuonna 2023) tai Googlen Gemini 2.5 Pro (vuonna 2025) julkaistiin, tuntui muutos vahvasti käyttäjälle. Mallit olivat luotettavampia, ne pystyivät tekemään enemmän, jne. OpenAI:n o3-kielimallin julkistus 2025 jatkoi tätä linjaa. Lambertin mukaan vuosina 2023-2025 muutokset koskivat uusien kielimallien ydintoimintoja: työkalukäyttöä, laajennettua päättelyä, skaalautuvuutta, jne. Edut olivat ilmeiset.
Nyt reaktiot uusiin koodausagenttien versioihin “tuskin merkitsevät”
Lambert vertasi keskenään OpenAI:n ja Anthropicin versioita ja toteaa, että ei edes paljoa välittänyt julkistetuista tehoarvioista. Opus 4.6 antaa hieman paremmat tulokset hakujen osalta ja Codex 5.3 käyttää paljon vähemmän tokeneita per vastaus. Kumpikaan arvioista ei saa Lambertia vakuuttuneeksi siitä, että hän on tekemisissä paljon parempien mallien kanssa. Tässä yhteydessä hän käsittelee myös Googlen ongelmia Gemininsä kanssa.
Vuonna 2025 Lambert on omalla Interconnects-sivuillaan arvioinut uusia kielimallien versioita ja tälle tiedolle oli selvää tilausta. Nyt hän kysyy itseltään, miten uusilla artikkeleilla voidaan avata tilannetta, jos tekoälymallien ydinsisältö pysyy samana.
Voiko 2026 todellakin olla Suomessa rauhallisempi tekoälyn osalta?
Kysymykseni “Rauhoittuuko tekoälyn kehitysvauhti” antamaan mielikuvaan ei kannata luottaa ainakin kolmesta syystä.
Ensinnäkin, nämä julkistukset toivat koodausagentteihin parannuksia. Käsittääkseni peruskielimallit pysyivät samoina. Uskon, että myös kielimallien kehitykseen löydetään taas joku uusi aspekti. Käsittääkseni tekoälyn soveltamisessa uusien versioiden kehitykseen on ollut haasteita. Jos joku keksii tähän uuden lähestymistavan, ja ratkaisee asian, saatamme palata taas AI-2027 skenaarion maisemiin.
Toiseksi, vuonna 2026 alamme nähdä Suomessakin yhä laajemmin tekoälyn vaikutuksen työmarkkinoilla. Kielimallien ei tarvitse enää kehittyä – nykyisilläkin pystytään korvaamaan iso määrä nykyisen henkilöstön työpanoksesta tekoälyagenttien tuotoksilla. Toimistotyön ja kehitystyön luonne muuttunee puurtamisesta tekoälyagenttien ohjaamiseksi, valvomiseksi ja työtuloksen arvioimiseksi (koska siihen ei vielä voi luottaa täysin).
Sitten se kolmas syy, miksi arviooni ei kannata luottaa: Olin vuonna 1995 pitämässä Lappeenrannassa esitelmää multimediasta, ja joku onneton kysyi minulta: “Entä tämä internet – voiko se muuttaa multimedian asemaa?”. Olin kokeillut muutamaan kertaan kyseistä yliopistomaailman ihmeellisyyttä ja vastasin rauhallisesti: “Se taitaa olla ohi menevä trendi” 😉
Yhteenveto matkakertomuksen osista löytyy tästä ja muut osat tähän mennessä ovat:
- Osa 1: Kokemukseni tekoälystä tähän mennessä
- Osa 2: Kielimallin kouluttaminen
- Osa 3: Miksi tutkin tekoälyn riskejä
- Osa 4: Mikä on OpenClaw, joka teki oman Facebookin
- Osa 5: Tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen
- Osa 6: Romahduttaako tekoäly SaaS-hinnoittelun
Kerään linkit näihin blogikirjoituksiini sivulle “Mitä tekoäly on“.
0 Comments